Les Mills Bodyattack

Eilen olin pitkästä aikaa bodyattackissa. Bodyattack on yksi lempiryhmäliikuntatunneistani. Tunti on yleensä 55 minuuttinen, mutta eilen siitä oli käytössä 45 minuutin mittainen tunti ja muutama kappale oli jätetty pois. Kyseessä oli vielä lisäksi kevennetty versio eli ohjaaja näytti liikkeet ilman hyppyjä ja juoksuja. 

Bodyattack on Les Millsin lisenssitunti ja salilla, joka tuntia tarjoaa täytyy olla vaadittava lisenssi ja LesMills-koulutettu ohjaaja. Ohjelma vaihtuu kolmen kuukauden välein, mutta runko pysyy aina samanlaisena. Bodyattack ryhmäliikuntatunti on korkeasykkeinen tunti, joka kehittää sekä voimaa, että kestävyyttä. Intensiivinen Bodyattack-treeni yhdistää atleettiset ja aerobiset liikkeet voima- ja kestävyysharjoituksiin. Bodyattack -tunti koostuu intervallityyppisistä jaksoista, joissa jokaista sykettä kohottavaa osuutta seuraa palautumisjakso. 

Bodyattackin liikesarjat ovat helppoja, mutta tehokkaita perusliikkeitä, kuten juoksua, askelkyykkyjä, haarahyppyjä ja kyykkyjä. Lihaskunto-osuudet sisältävät punnerruksia ja vatsalihasliikkeitä. Tunti on todellinen hikitreeni, joka parantaa myös sydämen ja keuhkojen toimintaa lisäämällä hapenottokykyä ja kuluttaa tehokkaasti energiaa. 

Voiman ja kunnon kehittämisen lisäksi Bodyattack kehittää nopeutta ja ketteryyttä sekä parantaa tasapainoa ja nivelten ja luiden kuntoa.     

Tunnin lopuksi on aina rauhallinen venyttely- ja palautusjakso. 

Bodyattackin jälkeen olo on kyllä aina mitä mahtavin, hikitreeniä parhaimmillaan!

Tykkäätkö sä Bodyattackista?

Tarvitaanko vitamiineja purkista?

Ruokavalion ollessa monipuolinen ja perusterveellinen, lisäravinteita ja -vitamiineja purkista ei välttämättä tarvita. Itse koen syöväni monipuolisesti ja keskimäärin terveellisesti. Kuitenkin jo paljon liikkuvana, tulee kiinnitettyä huomiota myös lisävitamiineihin, kivennäisaineisiin ja mineraaleihin. Pääasiassa nämä siis kyllä saadaan ruokavaliosta eikä niitä ole pakko ottaa purkista. On kuitenkin yksi vitamiini, jota jokaisen suomalaisen tulisi syödä ainakin vuoden pimeimpänä aikana eli noin lokakuudta maaliskuuhun. Parempi, jos ympäri vuoden. Kyseessä on tietenkin D-vitamiini. 

Itse käytän kolmea vitamiinia tai hivenainetta säännöllisesti. Nämä valmisteet ovat

D-vitamiini

Sinkki

Magnesium

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, jota syntyy ihossa auringon ultraviolettisäteilyn (UVB) ansiosta. Luonnollisissa elintarvikkeissa D-vitamiinia on merkittäviä määriä vain kalassa, tarkemmin kuhassa, siiassa ja silakassa.  D-vitamiini tukee normaalia immuunipuolustusta, säätelee satojen geenien toimintaa, kohottaa vastustuskykyä ja hoitaa tulehduksia. Lisäksi se vaikuttaa kalsium- ja fosforiaineenvaihduntaan. D-vitamiini auttaa kalsiumia imeytymään luustoon. 

D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan Suomessa lapsille ja alle 18-vuotiaille ympäri vuoden vähintään 7,5 mikrogrammaa päivässä. Aikuisille suositus on vähintään 10-20 mikrogrammaa päivässä.

Sinkki on elimistölle välttämätön mineraali. Lukuisat kehon toiminnot tarvitsevat sinkkiä normaaliin toimintaan. Erityisen tunnettu sinkki on vaikutuksistaan ihon ja hiusten hyvinvointiin ja sen kerrotaan myös nopeuttavan haavojen paranemista. Tämä on juuri se syy miksi itse sinkkiä käytän. Lisäksi sinkin on todettu lyhentävän flunssan kestoa ja helpottavan oireita. Itse suhtaudun viimeiseen kuitenkin vähän varauksella.

Pääasiallinen syy sinkin omaan käyttöön on sen vaikutus iholle. Käsieni ja sormieni iho on erittäin kuiva ja sormet ovat usein pienillä haavoilla. Välillä ilmestyy myös erittäin kutisevaa ihottumaa. Viime vuosina olen tehnyt havainnon, että oireet ovat pahimmillaan syksyllä. Olen käynyt ihotautilääkärillä monesti ja testejä on otettu, mitään varsinaista syytä tälle ei ole löytynyt. Lisäksi toisessa kämmenessä on aika ajoin kutiseva ihottumaläiskä, joka välillä repeää ja haavat ovat erittäin kipeitä. 

Kampaajaltani sain vinki sinkin käyttöön, se tietysti koski hiusteni kuntoa, hiukseni ovat erittäin ohuet ja harvatkin. Kampaaja vinkkasi monille asiakkailleen sinkin käytön tuoneen silminnähtäviä muutoksia. Selvittelin hieman ja huomasin sinkillä olevan hyviä vaikutuksia myös iholle. Tämähän toki oli aika selvää, kun asiaa vähän enemmän ajatteli. Ostin puhdistamon Tripla sinkkiä, jossa on mukana myös C-vitamiini ja purkin mukaan erinomainen imeytyvyys. Puhdistamon tripla sinkki sisältää kolmea sinkin muotoa, sinkkipikolinaattia, sinkkibisglysinaattia ja sinkkimonometioniinia.

Jo muutaman päivän käytön jälkeen alkoivat käsien haavat parantua ja myös kämmenen iso läiskä alkoi näyttää huomattavasti terveemmältä. Joskus viikonloppureissuille purkki on jäänyt kotiin ja kädet ovat olleet heti huonommassa kunnossa. Nyt taas, kun olen viime viikot muistanut ottaa pillerin joka ikinen päivä, kädet ovat kohtalaisessa kunnossa, kuivat ja karheat, mutta haavoja ei ole! Huomionarvoista tässä on se, että on menossa syksy, jolloin käteni perinteisesti ovat erittäin huonossa kunnossa. Itse siis uskon kyllä vahvasti sinkin tehoon. 

Magnesiumia tarvitaan lihasten normaaliin toimintaan ja lihaskasvuun. Liikunta lisää magnesiumin eritystä virtsaan, jolloin magnesiumin tarve voi kasvaa. Magnesium on luuston ja hampaiden rakennusaine ja lisäksi se mm edistää normaalia engeriga-aineenvaihduntaa ja hermoston normaalia toimintaa. Merkkejä puutteellisesta magnesiuminsaannista voivat olla lihaskrampit ja suonenvedot sekä lihasten jäykkyys ja voimattomuus liikunnan aikana. 

Keskimäärin suomalaiset kuitenkin saavat riittävästi magnesiumia ruokavaliostaan eikä sitä ole välttämättä tarpeellista napsia purkista. Itse kuitenkin kuuriluontoisesti magnesiumia käytän varsinkin jos on pitkiä liikuntasuorituksia tiedossa, on paljon suonenvetoja tai tuntuu, että lihakset eivät palaudu. Oma kokemukseni on, että magnesiumilla on positiivisia vaikutuksia näihin. Hyvin imeytyvä magnesium on -aatti -päätteinen eli esimerkiksi magnesiumsitraatti. Itselläni on tällä hetkellä käytössä Vitabalans Magnex sitraatti+B6

Näiden kolmen, D-vitamiini, Sinkki ja Magnesium lisäksi liotan ja juon silloin tällöin monivitamiiniporetabletin. 

Käytätkö sinä lisäravinteita tai vitamiineja purkista? 

Lihaskuntoa juoksijalle

Kestävyysliikunnassa, kuten juoksussa pääpaino on kestävyyden kehittämisellä, mutta vähintään yhtä tärkeää on hyvä lihaskunto ja kehonhuolto. Tunnustan, että itselläni nämä jäävät aivan liian vähälle. Nytkin tuntuu, että olisi kyllä kunnon kehonhuollon tarpeessa.

Lihaskuntoakin tulee tehtyä liian vähän, vaikka tiedän sen tärkeyden ja myös huomannut vaikutukset sen puuttumisesta. Nyt on taas aika kiinnittää lihaskuntoon enemmän huomiota. Lihaskuntoharjoittelu tukee juoksua, mutta se ei itsessään auta juoksukunnon tai juoksuvauhdin parantamiseen. Silti, kun pakara- ja reisilihaksisto on kunnossa, auttaa se ponnistamaan korkeammalle ja askelkin voi pidentyä. Lihaskuntoharjoittelu auttaa vahistamaan juoksussa käytettäviä lihaksia ja näin pystytään välttämään vammoja ja myös juoksutekniikka kehittyy. 

Tänään on kamala keli täällä Vaasassa, sataa ja tuulee lähes myrksyksi asti. Ulkoliikunta ei siis oikein houkuta. Varasin siis paikan sisäpyöräilyyn täksi illaksi. Tunti on vain 30 min, mutta jään sen jälkeen vielä tekemään salitreenin. Olisin ehkä mennyt myös Bodypumpiin, mutta koronan takia tuntien osallistujamäärät ovat minimissä ja muut tunnit olivat jo täynnä tälle päivälle. 

Voin aivan hyvin tehdä perussalitreenin myös itse. Olen aikanaan muutamia ohjelmia ostanut ja toteuttanutkin niitä. Yleensä en ehdi kovin usein salille ja kun noin kerran viikossa käyn niin treenaan silloin koko kropan läpi. En harrasta hifistelyä, joten perusliikkeet toimivat toistaiseksi. 

Suosin myös liikkeitä, joissa on isot liikeradat ja monta lihasryhmää pääsee töihin jopa yhden liikkeen aikana ns moninivelliikkeet. Tarkoitus on saada myös painoa pudotettua ja rasvaa palamaan, joten nämä treenit sopivat erinomaisesti myös siihen juuri sen takia, että monta lihasryhmää on kerralla töissä. Kun suuret lihakset tekevät samanaikaisesti töitä, myös hengitys- ja verenkiertoelimistö työskentelee ahkerasti kuljettaakseen happirikasta verta lihaksille. Sydämen ja keuhkojen kunto paranee ja rasva palaa.

Käytän painoja aika maltillisesti, mutta kuitenkin niin, että toistot tuntuvat ja loppua kohden joutuu selkeästi jo pinnistellä. On tärkeää keskittyä ja opetella tekemään liikkeet oikein, aluksi voi käyttää vaikka pienempiä painoja ja kun tekniikka on kunnossa voi painoja lisätä pikkuhiljaa. 

Tänään on vuorossa seuraavat liikkeet:

Kyykky

Maastaveto

Kulmasoutu

Penkkipunnerrus

Syvät vatsalihakset

Teen liikkeistä 10-12 toistoa ja 2-3 sarjaa. Tänään spinning toimii lämmittelynä, mutta ellei sitä olisi lämmittelisin juoksumatolla, crosstrainerilla tai porraskoneella 10-15min. 

Kyykky vahvistaa etenkin pakaroiden, taka- ja sisäreisien lihaksia, mutta myös lantion, vatsan ja selän lihakset pääsevät töihin. Kyykky auttaa myös parantamaan tasapainoa. Kyykky onkin varsinainen kuningasliike. 

Seiso noin hartioiden levyisessä haara-asennossa. Hengitä sisään ja ota tuki keskivartalosta jännittämällä vatsalihaksia hieman. Ylävartalo mahdollisimman suorana, rinta auki. Älä nojaa eteenpäin. Pidä katse eteenpäin, tämä auttaa pitämään niskan suorana. Varmista, että polvet ja varpaat ovat samassa linjassa. Työnnä takamusta vähän taaksepäin, kuin olisit istumassa tuolille ja laskeudu hitaasti alas. Jalat saavat jäädä noin 90 asteen kulmaan. Ojenna jalat ja jännitä samalla pakarat. Varo yliojentamasta polvia. Toista 10-12 kertaa. 

Maastaveto vahvistaa kaikkia kehon suurimpia lihaksia. Pakarat ja reidet ovat pääosassa, mutta lisäksi selkä, vatsa ja lantionpohjalihakset tekevät töitä. Huomiotta eivät jää myöskään hartiaseutu ja käsivarren lihakset. 

Tuo jalat noin hartian levyiseen haaraan ja tartu tankoon hieman hartioita leveämmällä otteella. Laske lantio alas. Suorista selkä, myös yläselän on oltava suorana. Hengitä sisään, jännitä keskivartalon lihakset. Nosta tanko ylös mahdolliseimman läheltä polvia. Jatka liikettä ylöspäin, kunnes seisot selkä ojennettuna. Älä pyöristä selkää missään vaiheessa. Laske paino samaa reittiä takaisin maahan. Toista 10-12 kertaa. 

Kulmasoutu (tangolla) ei varsinaisesti ole juoksua tukeva liike, mutta oikein tehtynä se on selälle erittäin hyvä liike. Vahvistaa koko selkää, lantiota, vatsalihaksia ja käsiä. Moninivelliikkeenä kulmasoutu on tehokas kokonaisuudessaan.

Ota noin hartioiden levyinen asento jaloille ja tangosta myötäote ja seiso selkä suorana. Käännä rintakehä pystyyn ja laske ylävartalo noin 45 asteen kulmaan. Souda tanko polvista lähellä reisiä kohti napaa, kyynärpäät lähellä kylkiä ja vedä samalla lapoja toisiaan kohti. Palauta hallitusti alas. Toista 10-12 kertaa.

Penkkipunnerrus ei myöskään ole varsinaisesti juoksua tukeva, mutta koska tehdään koko vartalon treeni, sopii se hyvin ohjelmaan. Penkkipunnerrus vaikuttaa lähinnä rintalihakseen ja ojentajalihakseen. Lisäksi töihin pääsee hartian etuosa ja tuki liikkeelle tulee yläselästä. Mene selinmakuulle penkille, jalat tukevasti maassa. Ota levelä ote tangosta ja nosta sitä suoraan ylöspäin. Palauta rinnan keskiosaa kohden. Toista 10-12 kertaa. 

    

Syvät vatsalihakset vatsalihakset ja keskivartalon tuki juoksussa on tärkeää hyvän juoksuasennon ylläpitämiseksi. Siksi on syytä vahvistaa myös keskivartaloa säännöllisesti. Liikkeitä on monia, tässä yksi suosikkini. Mene selinmakuulle lattialle. Liimaa alaselkä tukevasti lattiaan ja nosta jalat koukkuun 90 asteen kulmaan. Lähde näpäyttmään hallitusti varpaita kohti lattiaa ja palauta takaisin koukkuun toisen viereen. Toista molemmat puolet 20 kertaa vuorotellen. 

Näillä liikkeillä pääsee jo hyvin alkuun, mutta jos useammin treenaa niin liikkeistä voi soveltaa muita variaatioita. Aktiivisen kuntojuoksijan olisi hyvä tehdä lihaskuntoa vähintään 1-2 kertaa viikossa unohtamatta venyttelyjä ja muuta kehonhuoltoa.

Syksy

Syksy on jo pitkällä ja treenit kulkee. Vallitsevan koronatilanteen rajoitukset ärsyttää. Vaasassahan tilanne "räjähti" muuttama viikko sitten, kun tartuntoja ja altistumisia tuli moninkertaisesti kevääseen verrattuna jo yhden viikonlopun aikana. 

Jälleen meni kaikki harrastukset tauolle, koulut olivat etäopetuksessa, kokoontumisia rajoitettiin. Osa harrastusseuroista kyllä jatkoi toimintaansa rajoitusten mukaan koko ajan ja viime viikolla myös meidän tytöt pääsivät taas harrastamaan pienryhmissä. Itsehän olen ollut etätöissä koko ajan, joten suoraan tilanne ei itseeni vaikuttanut, mutta toki etäkoulu ja samaan aikaan sattuva syysloma vähän muutti myös omia päivärutiinejani.

Olen vaihtanut myös työtehtäviä alkusyksystä ja senkin myötä rutiini on jonkin verran muuttunut. Loppuviikosta olisi tosin tarkoitus mennä uuden tiimin kanssa päiväksi toimistolle. 

Pitkin syksyä olen käynyt rajoituksiin asti jumpassa, lähinnä Bodypumpissa ja Bodyattackissa sekä Spinningissä. Nyt niistäkin on ollut muutama viikko taukoa. Pikkuhiljaa voisi jatkaa niitäkin. Nyt olen keskittynyt edelleen peruskunnon kasvattamiseen kävelyn ja kevyen juoksun merkeissä. Lähes joka päivä vähintään kävellen ja maksimissaan joka toinen päivä juoksen. Tällä viikolla meni pitkästä aikaa 10 km rikki ilman kävelyä ja ai että se tuntui hyvältä. Yleensä olen juossut noin 5 - 7 km pituisia lenkkejä, mutta viimeaikoina on kulkenut niin hyvin, että oli aika kokeilla vähän pidempään. 

Sää on vaihtelevaa, tällä viikolla on enimmäkseen satanut. En kuitenkaan anna senkään häiritä, ulos on päästävä. Nyt kun puuttuu työmatkatkin niin helposti tulee könättyä ihan koko päivä sisällä, joten jossain vaiheessa on pakko päästä ulos. Aamuisin nukun nykyään pidempään niin väkisinkin liikkuminen ja ulkoilu jää sitten iltaan. Kun pukeutuu sään mukaisesti niin sadekaan ei haittaa. 

Aika kuluu hurjaa vauhtia ja MIUT Madeira lähestyy. Toivottavasti. Todella toivon, että korona on siihen mennessä rauhoittunut niin, että tapahtuma voidaan järjestää ja saarelle pääsee. Sitä kohti mennään.

Ei muuta kuin viikonloppua kohti!

Spinning Indoorcycling - sisäpyöräily

Treenit lähti kuin lähtikin hyvin kulkemaan ja pääasiassa pyrin juoksemaan, mutta mukaan mahtuu myös muuta tekemistä. Kuten pitääkin. Yksi lempparilajeista ryhmäliikunnassa on Spinning.

Olin ensimmäistä kertaa spinningissä ehkä noin 5-6 vuotta sitten enkä silloin erityisemmin pitänyt koko lajista. En oikein tiedä mistä johtui, ehkä pyörän säädöt olivat väärät ja käytin liian isoa vastusta, en tiedä. Koin spinningin jotenkin aivan liian rankkana ja hankalana eikä siitä muodostunut millään tavalla säännöllistä. Luistin heti, jos vähänkin tuntui ettei huvita tai oli joku muu "muka-este" ja lopulta jätin kokonaan käymättä. Ehkä sattumalta joskus raahaudin tunnille. Eihän se jälkeenpäin tietenkään harmittanut, mutta paljon tuli vilkuiltua kelloa tunnin aikana.

Jossain vaiheessa Vaasan Easyfitille, jossa siis käyn ilmestyi 30min easyspin ohjelmaan ja sen luvattiin olevan hieman kevyempi ja kyllähän 30 minuutin spinning tuntui spinninginvihaajalle jo paljon mukavammalta kuin 45 tai 60 minuutin spinning. Menin tunnille ja se oli siinä! Aluksi kävin vain tässä mainitussa 30 min easyspinissä, jossa kyllä myös mentiin eikä meinattu, mutta silti tunti oli hieman kevyempi. Jos taas halusi tunnilta enemmän niin ei muuta kuin enemmän vastusta.

Pian ei enää ollut väliä oliko spinning 30 min easy-maininnalla, ilman easya vai oliko se 45 min. Kaikki kävi ja viime talvena, juuri ennen korona-rajoituksia Easy Fitillä järjestettiin Spinning maraton, johon osallistuin. Kyseessä oli 2,5 tunnin yhtäjaksoinen spinning-tunti ja ennen tätä oli mahdollisuus osallistua vielä 30 min spinningiin, joten pyöräilyä tuli yhteensä kolme tuntia!

Tietysti noin pitkälle spinningrupeamalle tunti on rakennettu vähän eri tavalla, ei voisi mennä kolmea tuntia syke tapissa, mutta kokemus oli mahtava! Huomasin hurahtaneeni spinningiin ja nykyisin nautin siitä!

Spinning itsessään on rekisteröity tavaramerkki ja konsepti on esitelty jo vuonna 1987. Spinning-tunteja voivat tarjota ainoastaan lisensioidut salit ja lisäksi ohjaajalla täytyy olla koulutus.

Sisäpyöräily- eli indoorcyclingtunteja sen sijaan voi tarjota mikä tahansa liikuntakeskus, jolla on lajiin soveltuvat pyörät. Pyörässä on vain yksi vauhtipyörä, jonka vastusta muuttamalla saadaan aikaan haluttu vastus ja polkunopeus. Harjoittelun tehoa voidaan säätää vastusta lisäämällä tai vähentämällä sekä polkimien pyöritysnopeudella. 

Suurin osa pyöristä on suoravetoisia eli polkimet ovat suoraan yhteydessä vauhtipyörään joko ketjun tai hihnan välityksellä. Tällöin polkimet pyörivät samaa nopeutta vauhtipyörän kanssa. On myös olemassa sisäpyöräilyssä käytettäviä pyöriä, jotka eivät ole suoravetoisia, vaan polkimet voi pysäyttää ilman, että vauhtipyörän pysäyttää. 

Spinning-kokemukseeen voi pyörän lisäksi vaikuttaa myös muut varusteet, kuten kengät. Pyöräilykengillä vetoliikkeestä tulee tasaisempi ja pyöräily sujuu näin paremmin. Kenkien tulee sopia polkimiin eli niissä pitää olla klossit, joilla kengät napsautetaan polkimiin ja ne pitävät kengät polkimissa kiinni. 

Kenkien tulee istua hyvin jalkaan, mutta koska jalat usein hieman turpoavat lämmön vaikutuksesta, tulee niissä olla hieman tilaa. Kantapäistä kenkien pitää kuitenkin istua hyvin. 

Tavalliset treenikengät kiinnitetään polkimiin remmeillä ja tavallisten treenikenkien kanssa jalanpohjat puutuvat helposti, tuntuma on muutenkin erilainen. Oikeanlaisia spinning-kenkiä käytettäessä mahdollistetaan nopeampi pyöräily, reilumpi vastus ja lihakset tekevät näin myös enemmän töitä. Pohjallinen on myös tukevampi. 

Spinning on tehokas liikuntamuoto, se kehittää hapenottokykyä ja parantaa aerobista kuntoa. Spinning -tunnilla myös rasva-aineenvaihdunta kiihtyy. Parhaan tulokseen saa, kun spinning toistuu treenikalenterissa säännöllisesti. Rasvanpolton seurauksena koko vartalo kiinteytyy, mutta erityisen tehokasta treeniä spinning on töihin joutuville lihaksille eli jaloille ja pakaroille. Kun vielä muistaa pitää keskivartalon tiukkana, saavuttaa parhaan tuloksen.

Mukavia spinning -hetkiä!

Tasaiselta Vaasan maratonilta Transgrancanariaan

Ajattelin kertoa nyt vähän historiaa tästä juoksuinnostuksestani. Jää sitten itsellekin kirjoitettuna muistiin :-)

Muutamiin kilpailuihin on tullut osallistuttua ja se alkoi oikeastaan vahingossa. Aikanaan kun juoksusta innostuin, maratoneja juokseva kaveri kehotti osallistumaan puolikkaalle. Tuntui mahdottomalta ajatukselta, mutta siitä huolimatta jäi kaivelemaan.

Liikkeelle olin lähtenyt käytännössä nollasta. Joskus nuorempana olin käynyt suhteellisen paljonkin erilaisissa jumpissa, mutta varsinainen kestävyysliikunta ei koskaan ollut kuulunut arkeeni kävelyä kummemmalla tavalla. Itseasiassa muistan sanoneeni, että en osaa juosta. Siis kuinka ei osaa juosta? Tarkoitin sillä lähinnä hengitystekniikkaa ja vauhdin jaksottamista ja osaaminen tarkoitti sitä, että pingoin aina liian lujaa. Ei sitä olemattomalla kunnolla tietenkään kukaan jaksa.

Pikkuhiljaa, kun aihe alkoi kiinnostamaan, tutkin asiaa netistä ja lehdistä. Löysin aloittelijan juoksuohjelman, jota lähdin toteuttamaan. Ohjelma alkoi ihan nollasta, ensin kävelyä, pikkuhiljaa minuutin juoksupyrähdyksiä. Sitten kahden minuutin. Viiden minuutin kävelyjä välissä. Muistan, että joskus oli niin raskasta. Mutta onhan se vieläkin, jos huono päivä sattuu.

Jossain vaiheessa kävin lyhyen juoksukoulunkin ja siellä tapahtui muutama ahaa -elämys. Ei tarvitse juosta verenmaku suussa niin lujaa kuin kintuista pääsee. Ei. Riittää kevyempi eteneminen ja jos haluaa kehittää kuntoa ns nollasta, nimenomaan siitä tulee lähteä liikkeelle. Vetoja ja kiihdytyksiä ehtii sitten myöhemmin.

Juoksukoulussa juoksin ensimmäistä kertaa eläissäni muutaman kilometrin matkan putkeen pysähtymättä eikä se tuntunut edes pahalta. Mikä voittajafiilis olikaan sen jälkeen, muistan vieläkin sen tunteen, vaikka aikaa on jo vierähtänyt useampi vuosi.

Juoksukoulu oli oikeastaan se ratkaiseva tekijä, voisin jatkaa juoksua vähän tavoitteellisemmin ja ehkä jopa osallistua puolimaratonille.

Juoksukoulun jälkeen alkoi siis treenaaminen Vaasassa järjestettävälle puolimaratonille. Tavoitteena oli ainoastaan maaliinpääsy ilman yhtäkään kävelyaskelta, että voisin sanoa juosseeni koko matkan. Niin tapahtuikin ja sen jälkeen nälkä kasvoi, seuraavana keväänä osallistuin Kyrönjoki maratonin puolikkaalle. Samoin sitä seuraavana keväänä. Syksyllä oli taas aika Vaasan puolikkaalle.

Keväällä HCR ja seuraavana keväänä myös. Olen siis osallistunut kolmeen eri puolimaratoniin, kaikkiin kaksi kertaa. HCR, joka on siis Helsinki City Run lähdin ns soitellen sotaan, en juurikaan treenannut. Maaston profiili oli erilainen kuin täällä lakeuksilla. Oli enemmän mäkeä ja vaihtelevuutta. Jo ensimmäisen HCR:n jälkeen päätin, että tämä laji oli nyt tässä. Minä olen juoksuni juossut, ei mitään järkeä osallistua kilpailuihin, kun niin sanottu treenaaminen tapahtuu muutama viikko ennen koitosta. Sama toistui seuraavana keväänä ja samat ajatukset. Juoksut on juostu, jos ei ihminen ymmärrä mitä on menossa tekemään ja vetää itsensä piippuun stressaten etukäteen treenaamattomuutta ja jälkeen päin huonoa aikaa, koska ei ole treenannut. Onko siinä mitään järkeä? Silloin päätin, että ei ole ja lopetin juoksemisen.

Samalla jäi myös muu liikkuminen aika vähäiselle. Ei ollut oikeastaan kuin vähän kävelyä ja silloin tällöin kävin jumpassa tai salilla. Painokin siinä alkoi nousta ja vaatteet kiristämään.

Useamman vuoden olen jo pyöräillyt työmatkat. Välillä ympäri vuoden. Matka on suhteellisen lyhyt ja kesäaikaan olen usein pyöräillyt lenkin kautta töihin siten, että viiden kilometrin matka on välillä moninkertaistunut. Huomasin nauttivani pyöräilystä etenkin aamuisin ja työmatkojen venyttämisestä tulikin melkein joka-aamuinen rutiini.

Välillä juoksuintokin nosti päätään ja saatoin tehdä niin, että pyöräilin ensin töhin, kävin heittämässä repun pukuhuoneeseen ja kävin vielä tekemässä juoksulenkin. Liikunnasta huolimatta tai siitä johtuen ruoka kuitenkin maistui ja paino oli salakavalasti päässyt nousemaan niin, että juoksu oli raskasta. Koin aikaisemmin jotenkin, että juoksu on ainoa oikea urheilulaji kunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen ja koska en sitä ollut viime aikoina tehnyt, koin olevani huonossa kunnossa enkä tee mitään. Näin asia ei kuitenkaan ollut.

Pyöräilystä innostuneena lähdin työkaverin houkuttelemana myös Botniapyöräilyyn. Myös sinne lähinnä soitellen sotaan, olihan se kesäloman päätteeksi. Kokemuksena pyöräilykisa oli hieno ja loppuaika oli päivän kuntoon nähden erittäin hyvä. Yksin en olisi siihen pystynyt, mutta menimme kaverin kanssa koko matkan yhdessä ja se toi tsemppiä etenemiseen. Tuo tapahtuma oli pari vuotta sitten, kun helle helli Suomea monta viikkoa, myös kisapäivänä oli lämpöä noin 30 astetta ja se toi oman haasteensa kilpailuun.

Viimeisimpänä vaan ei todellakaan vähäisimpänä polkujuoksu Transgrancanaria Gran Canarialla helmikuussa 2019. Gran Canaria on meille tuttu lomapaikka ja olimme jälleen menossa sinne talvilomalle pariksi viikoksi. Transgrancanaria osui loman ajalle ja siitähän se ajatus sitten lähti. Matkavaihtoehtoja oli monta, mutta päätyi lopulta 30 kilometrin matkaan. Sinnekään ei suuremmin treenailtu, kaiken lisäksi mursin käteni vielä yhdellä niistä harvoista treenikerroista muutama viikko ennen lähtöä. Onneksi ei tullut kipsiä ja lääkärin luvalla sain osallistua kisaan. Vähäinenkin treenaaminen kuitenkin jäi ja lähdinkin siihen matkaan lopulta ajatuksella kävellään. Tuo kisa oli kuitnekin jotain ihan uutta, en osannut etukäteen edes kuvitella mitä on tulossa, oli nousua ja laskua, kivikkoa ja kuivaa maastoa, pirunpeltoa. Pääsin kuin pääsinkin tuonkin kisan kuitenkin ehjänä maaliin.

Syksy 2012 Vaasa maraton puolikas
Kevät 2013 Kyrönjoki maraton puolikas
Kevät 2014 Kyrönjoki maraton puolikas
Syksy 2014 Vaasa maraton puolikas
Kevät 2015 HCR
Kevät 2016 HCR
Kesä 2018 Botniapyöräily 67 km
Talvi 2019 Transgrancanaria polkujuoksu 30 km

Transgrancanariasta jäi taas nälkä ja taustalla kytenyt ajatus MIUT Madeirasta syttyi kunnolla. Se oli tarkoitus toteuttaa viime keväänä 2020, mutta olosuhteiden pakosta koko kisa peruttiin ja osallistumisen sai siirtää ensi vuoteen 2021. Sitä kohti nyt mennään ja katsotaan kuinka akan käy.

Kadonneen motivaation löytyminen

Kauan se oli kateissa ja monta yritystä löytymiseen. Nyt näyttäisi kuitenkin tosissaan siltä, että vihdoin on liikuttu enemmän kuin satunnaisesti.

Nyt kun motivaatiota ja intoa on löytynyt, on kiva hieman suunnitellakin treenejä. Pitkä matkahan tästä tulee tavoitetta MIUT Madeira 42 km kohti. Kompastuksia varmasti tulee eikä aina suju niin sutjakkaasti ja hyvin, mutta ehkä se on sen arvoista.

Viime viikolla ostettiin lennot ja varattiin majoitus Madeiralta huhtikuulle. Ollaan siis hieman lähempänä totuutta taas ja motivaatiota treenaamiseen olisi syytä olla. Aikaa on vielä hyvin, mutta ei liikaa kuitenkaan. Nyt kun aikaa on, voikin tähdätä uuteen ennätykseen. Minähän en tosin ole noin pitkää matkaa koskaan juossut eli ennätys se on jo itsessään mikäli maaliin pääsen.

Viime viikolla kuntoportaita kiivetessäni totesin, että hommia kyllä on ja paljon, en sitä toki ole epäillytkään missään vaiheessa. Pohjakunto on olemassa, ei se minnekään ole hävinnyt, mutta talven aikana se täytyy saada siihen malliin, että saa itsestänsä parhaan irti. 

Ja kyllä, osallistun kisaan täysin vapaaehtoisesti ja omasta halusta, vaikka välillä näitä tekstejä lukiessa saattaa vaikuttaa siltä, etei vähempää voisi kiinnostaa. tämä on kuitenkin vuosien varrella tullut haaveekseni, vaikka en joskus olisi voinut kuvitellakaan maksavani siitä, että pääsen ulkomaille juoksemaan ja rääkkäämään itseäni. Niin ne ajatukset muuttuu. 

.

Viime viikolla kulki hyvin ja saldosta tuli tälle pohjalle tosi hyvä. Tiistaina noin 7 km yhteislenkki. Keskiviikkona pyöräillen kuntoportaisiin Öjbergetille 15 km suunta ja 5 x raput ylös ja alas. Rapuissa käytin eri liikkeitä, hyppyjä, askelkyykkyjä, juoksua, kävelyä. Tuo päivä olikin kova, kun etukäteen mittasin pyöräilymatkan reilusti alakanttiin. Maps näytti sen olevan meiltä 10 km, mutta totuus olikin 15 km eli matka piteni 10 km, kun takaisinkin piti tulla.

Perjantaina kävin aamulla juoksemassa vitosen verran. Lenkki kulki taas Vaasan rannikolla ja tämä on ehdottomasti yksi lempipaikoistani Vaasassa. Vuodenajalla ei ole väliä, aina yhtä kaunista.

Lauantaina käytiin miehen kanssa yhdessä 11 km lenkki välillä juosten ja välillä kävellen. Näistä raskain oli lauantain lenkki, mutta johtunee osittain oudokseltaan runsaista kilometreistä jo aikaisemmin viikolla.

Suunnitelmana olisi nyt muuama viikko herätellä kroppaa taas treeneihin ja hakea tuntumaa. Pikkuhiljaa voi sitten kehittää jo määrätietoisempaa treeniohjelmaa kohti MIUT Madeiraa 2021. 

Miten sun treenit kulkee?

Tallinna

Edellisessä postauksessa jo mainitsinkin, että Tampereelta matka jatkui Tallinnaan. Tampereelta lähdimme keskiviikkona aamupäivällä ajelemaan kohti Helsinkiä. Kiire ei ollut ja Helsingissäkin käytiin vielä kaupoilla kuluttamassa aikaa. Ja tietenkin syömässä, tällä kertaa Hesburgerissa :-)

Laiva lähti alkuillasta ja siellä kyllä huomasi koronan tuoneet muutokset. Laivalla ei ollut ketään. Tai olihan siellä, mutta tavanomainen ruuhka puuttui ja välillä tuntui kuin olisi ollut aavelaivassa. Niin autiota oli. Kyseessä oli Silja Europa ja kun ajatukseen tottui, mukavahan se oli, kun ei ollut ruuhkaa ja mahtui hyvin kulkemaan.

Matka oli varattu ja suunniteltu siten, että yksi yö nukutaan laivassa, vaikka oltiinkin jo Tallinnan satamassa. Ollaan käyty Tallinnassa monen monta kertaa, ei enää hajuakaan kuinka monta ja usein myös yksi yö yövytty laivassa. Monesti ajoittuu viikonloppuun tai vähintään on muuten vain paljon porukkaa ja meno ja meteli sen mukaista. Ihmiset kulkee laivan baareista hytteihin ja osassa pidetään jatkoja, joku ei löydä omaa hyttiään tai kavereita. Milloin mitäkin. Nyt ei siis kuitenkaan ollut ja sai hyvin nukuttua. Ei kuulunut mitään mistään. Sekin oli aika outoa.

Laivasta piti poistua aamulla klo 8 ja myös poistuimme. Tarkoitus oli kävellä hieman satamasta pois päin ja mennä aamiaiselle johonkin kivaan kahvilaan, mutta hyvin pian selkisi, että hyvin harva paikka lähistöllä tarjoaa aamiaista tai on ylipäätään edes auki ennen yhdeksää. Käveltiin Vanhan kaupungin torille ja bongattiin ravintola, joka mainosti breakfastia. Avaisi ovensakin jo ysiltä eli ihan pian. No, eipä avannut ja alkoi jo takaraivossa kiristää. Minä kun yleensä tarvitsen jotain syömistä ja etenkin kahvia suunnilleen siinä vaiheessa, kun saan silmäni auki. Tuosta hetkestä oli jo vierähtänyt tovi.

Kätevä mies tuntee vaimonsa ja näppärästi googlen avulla löysi meille aamiaispaikan ihan nurkan takaa. Reval Cafe -ketjun viihtyisä kahvila ihan Vanhan kaupungin torin kupeessa nurkan takana. Syötiin aamiainen siellä. Tarjolla oli munakkaita, englaintilainen ja eurooppalainen aamiainen, puuroja jne. Kaikki varmasti löytävät tuolta jotain mieluista syömistä eikä hintakaan päätä huimannut, alle 30 euroa jäi hintaa neljän hengen aamiaissetille.

Vietiin tavarat hotellille säilöön ja lähdettiin jälleen kävelemään päämäärättömästi. Käytiin parilla ostarilla ja jotain riepua löytyikin. Aika kului ja päästiin pizzerian kautta hotellille ja saatiin huone. Hotelli oli St. Barbara ja voin kyllä lämpimästi suositella hotellia. Todella rauhallinen ja sijaintikin on hyvä. Vanhaan kaupunki on kivenheiton päässä ja satamaankin käveli alle puolessa tunnissa. Hotelli on saksalaisten omistama ja on joskus aikaisemmin toiminut sairaalana. Jos jotain negatiivista hotellista etsii niin aamupala oli suppea ja musiikki soi aamiaistilassa aivan liian kovalla. Aamiaisellakin kuitenkin sai vatsansa täyteen, mutta jos hotellivierailulla haluaa nauttia kattavasta aamiaisesta, ei tätä hotellia kannata valita.

Päikkäreiden jälkeen suunnattiin Toompean mäelle. Siellä on käyty monta kertaa ja myös siellä oli ihmisiä paljon vähemmän kuin yleensä. Oikeastaan oli ihan kiva kävellä, kun ei ollut ruuhkaa eikä edes satanut :-)

Perjantaina Tallinnassa jatkettiin kulkemista kaupoissa ja vanhassa kaupungissa. Vanhan kaupungin torin kupeessa käytiin terassilla jätskillä ja olusilla. Lauantaina suunnattiin kotiin. Paluumatkalle saatiin varattua hytti niin ei tarvinnut kaikkien tavaroiden kanssa kulkea pitkin laivan käytäviä. Viimeiset shoppailut vielä laivalta ja illaksi kotiin.

Lenkit jäi Tallinnassakin tekemättä, mutta kävelykilometrejä kyllä tuli sielläkin. Kaikkineen oikein mukava reissu!

Tänään se tapahtui

Pitkästä, pitkästä aikaa! Kunnon juoksulenkki, olen niin täpinöissäni, että pitäähän se tännekin raapustaa.

Makoilin iltapäivällä sohvalla ja WhatsAppin hölkkäryhmässä huhuiltiin lenkille. En porukasta tunne montaakaan, pari vain ja muutaman tiedän. En siis juurikaan ryhmän kanssa käy yhteislenkeillä, tämä taisi olla toinen kerta. Ensimmäinen taisi olla tammikuussa.

Nyt sitten oli tuttuja lähdössä eikä muutakaan tekemistä ollut suunnitteilla niin hetken mielijohteesta ilmoittauduin mukaan. Lähtöpaikka oli rannassa ja matkalla ajellessani mietin miksi en mennyt pyörällä, siinähän olisi saanut hyvän alkulämmön ja loppuverkankin. No, se oli myöhäistä siinä vaiheessa.

Meitä oli neljä tänään paikalla ja lähdettiin hölköttelemään hiekkatietä pitkin rantaa. Lenkkeilen tuolla paljon läpi vuoden enkä koskaan kyllästy siihen. Maisemat on upeita! Vaasakin on kyllä kaunis kesäkaupunki, varsinkin rannan tuntumassa.

Juoksu sujui yllättävän hyvin ja vajaa 7 km mentiin. Sykkeet toki oli vähän turhan korkealla välillä, mutta sitten vähän hidasteltiin ja palauteltiin. Vauhti pysyi kuitenkin maltillisena koko lenkin ajan.  Uskomaton fiilis! Kyllä kannatti lähteä ja suunnittelinkin jo loppuviikon liikunnat valmiiksi! Kyllä se nyt tästä lähtee taas, jee!

Mies olikin sillävälin katsellut lentoja Madeiralle, kyllä täältä vielä noustaan! Kohti Madeiraa!

Kesäloma alkoi - suuntana Tampere!

Kesäloma alkoi viikko sitten ja koronasta huolimatta suunnittelimme jo alkukesästä pienen kesälomareissun. Alkuun ajatus oli pysyä kotimaan rajojen sisäpuolella, mutta päädyimme kuitenkin varaamaan parin päivän reissun myös Suomenlahden yli Tallinnaan.

Matka kuitenkin alkoi kotimaassa, Tampereella, josta oli varattuna parin yön hotellipaketti Holiday Club -kylpylässä Lapinniemessä. Reissua varatessa ei ollut vielä tietoa koronan etenemisestä tai rajoitusten poistumisesta ja päätettiinkin jo silloin, että sitten mennään tilanteen mukaan. Valmistauduttiin jättämään myös reissu kokonaan väliin, jos siltä näyttää.

Rajoituksia höllennettiin ja matkaan päätettiin lähteä. Mukaan pakattiin tietty käsidesiä ja tyttöjä muistutettiin vielä tarkasta hygieniasta ja käsienpesusta. Tiedossa oli myös, että hygieniasta huolimatta tartunnan voi saada, jos sille altistuu. Luottavaisin mielin kuitenkin lähdettiin matkaan.

Päästiin yllättävän ajoissa liikkeelle maanantaiaamuna ja yhden pysähdyksen taktiikalla suunnattiin ensimmäisenä Tampereelle moikkaamaan kamuja. Kavereiden luona syötiin lounas ja jatkettiin siitä hotelliin, jossa huone olikin jo valmiina. Huone oli perus hotellihuone kahdella lisävuoteella ja hyvin mahduttiin nukkumaan ja olemaan huoneessa se aika, mikä siellä oltiin. Ei mitään valittamista.

Kylpyläkin oli auki, joten suuntasimme sinne hetkeksi. Holiday Club Lapinniemen kylpylä on viihtyisä ja valoisa. Tilaa oli myös juuri sopivasti ainakin nyt, kun ihmisiä ei ollut ihan täyttä määrää. Tytöt on jo niin isoja, että vesileikit ei kovin pitkää aikaa jaksa kiinnostaa, pakolliset kylmä- ja porealtaat kuitenkin käytiin läpi ja sitten saunan kautta pois. Itse en oikeastaan tykkää yhtään kloorivesistä ja mieluiten skippaisin aina koko homman, mutta piti nyt yhteisen perheloman kunniaksi mennä myös pulahtamaan :-) Mieluusti käyn kyllä meressä ja järvessä aina kun tilaisuus tulee.

Illalla lähdettiin vielä kaupungille kävellen ja käytiin samalla reissulla tankkaamassa paikallisessa Amarillossa burgerit.

Tiistaille oli suunnitteilla tytöille Särkänniemeä ja vanhemmille kaupunkia. Sää näytti vähän huonolta ja välillä satoi reippaastikin. Päivä kuitenkin sujui hyvin sekä tytöillä, että meillä vanhemmilla. Kuljettiin keskustan tuntumassa päämäärättömästi ja käytiin Ravintola Rannan terassilla juomassa lomaoluet. Tuossa paikassa mieleen jäi erityisesti kirkkaanppunaiseksi sisustetut WC-tilat. Paikka oli muutenkin oikein viihtyisä.

Iltapäivällä käytiin sushilla, joka on sinänsä erikoista, että sain miehen myös houkuteltua sushi-ravintolaan. Sushiin ei koskenut, mutta minä keskityin sushiin ja mies söi sitten muuta buffet-pöydästä. Molemmat oli tyytyväisiä.

Alkuillasta käveltiin Särkänniemen portille tyttöjä vastaan ja yhdessä köpöteltiin sieltä hotellille. Illalla käytiin vielä pulahtamassa kylpylässä, itse lähinnä sen takia, että pääsen saunaan lämmittelemään sateisen ja kolean päivän päätteeksi.

Tampere on kyllä kaunis kaupunki ja voisin ehkä jopa harkita asuvani siellä.

Keskiviikkona matka jatkui kohti Tallinnaa ja siitä kooste erillisessä postauksessa :-) Lenkkivaatteetkin oli mukana, mutta eivät eksyneet päälle kertaakaan. Kävelyä sen sijaan tuli ihan kiitettävästi ilman suunnittelua.

Kesälomalla

Huomenna maanantaina on virallisesti ensimmäinen kesälomapäiväni ja siitä eteenpäin neljä viikkoa! Nyt ennen loman alkua on ehditty jo päästä kesäfiilikseen, kiitos kesäkuisen helleaallon. En kyllä muista koska olisi ollut näin lämmintä kesäkuussa, onko koskaan?

Kesään on tähän mennessä kuulunut suppailua, piknikkiä, uintia, ystävien tapaamista muutamien illanistujaisten merkeissä. Kivaa puuhaa siis jo nyt paljon takana tälle kesälle ja loma vasta alkamassa.

Huomisaamuna suunnataan perheen kanssareissuun, ensin Tampereelle pariksi päiväksi, sielläkin tavataan ystäviä ja sen jälkeen koronasta huolimatta parin päivän visiitti Tallinnaan. Tallinnassa on tullut käytyä monet kerrat jo, mutta nyt edellsiestä reissusta on vierähtänyt jo pari vuotta.

Loppuloman suunnitelmat on vielä auki, mutta eiköhän jotain kivaa ole vielä tiedossa. Esikoinen lähtee rippileirille parin viikon päästä ja mieskin menee jo töihin silloin. Kuopuksen kanssa keksitään sitten jotain kivaa. Oma lempipaikkani on meidän perheen kesänviettopaikka Camping Jurva. Meillä on siellä asuntovaunu kausipaikalla nyt neljättä kesää ja kevään ja kesän viikonloput on pääosin kuluneet siellä tänäkin vuonna.

Kausipaikka leirintäalueella on erittäin hyvä vaihtoehto kesämökille. Ei ole pakollista työleiriä joka viikonloppu odottamassa, mutta halutessaan voi osallistua alueen kunnostustöihin talkoohengessä. Seuraa ja yhteistä ajanvietettä löytyy, mutta aikaa voi viettää myös itsekseen omalla vaunupaikalla.

Treenitkin onnistuu kesäpaikassa hyvin, alueella on hyvät polkumaastot, mutta niiden käyttö on kyllä tänä kesänä jäänyt aika vähälle. Pari kertaa on kierretty järven ympäri menevä lenkki. Osittain johtuu kyllä helteestäkin liikunnan vähyys, mutta ei sitä yksin voi syyttää. Motivaatio nyt taas vähän hukassa. Ehkä se tässä loman aikana herää taas, syytä ainakin olisi.

SUP-lautailu - uusi tehokas treenimuoto tai mukava rentoutumiskeino

SUP-lautailu rantautui Suomeen muutama vuosi sitten ja tuntuu, että tänä kesänä sen suosio on suorastaan räjähtänyt. Liekö alkukesän helteillä ja korona-rajoituksillakin ollut osuutta asiaan.

Kun ensimmäistä kertaa näin aiheesta kuvan, ajattelin heti, että tuo voisi olla mun juttu. Samana kesänä lajia ei kuitenkaan tullut kokeiltua, mutta heti seuraavana kesänä tarjoutui tilaisuus mennä kokeilemaan lajia ryhmässä ja tähän kuului mukaan myös opastus. Hintakin oli muistaakseni erittäin kohtuullinen.

Silloin sattui normaalituulinen päivä ja luulot kyllä karisi heti alkuunsa. Jotenkin olin päässäni kuvitellut astuvani laudalle rannasta ja lähteväni melomaan. No, eihän se ihan niin mennyt. Alkuun saatiin opastus rannalla, kuivalla maalla. Melan tulee tietysti olla tietyn mittainen, melontatyylillä on merkitystä ja kyytiin mennään aluksi polvilleen. Sitten kun se tuntuu hyvältä ja jopa vakaalta, voi alkaa harkitsemaan seisomaannousua.

Laudoissakin on eroja ja otin jo tuolloin aloittelijalle sopivan laudan. Muistan kuinka alkuun tuntui erittäin kiikkerältä ja huteralta, mutta pikkuhiljaa pääsin nousemaan seisomaan. Tämä kurssi järjestettiin Vaasan Hietasaaressa Supstationilla.

Täytyy myöntää, että jos olisin mennyt lajia kokeilemaan ominpäin, ilman opastusta, olisi se hyvin suurella todennäköisyydellä jäänyt siihen kertaan ja tuskin olisin edes jatkanut rantaa pidemmälle silläkään kertaa. Opastuksen avulla kuitenkin suppailtiin tunnin verran.

Sen jälkeen olen kesällä kokeillut lajia kerran tai kaksi ja reissussakin on ollut lähellä, mutta on jäänyt sitten tekemättä.

Tänä kesänä lautoja on myyty paljon ja pari kaveria on ostaneet omat laudat joko itselleen tai lapsilleen. Itse pääsin testaamaan siskon lautaa ja vaikka alkuun oli hyvin kiikkerää, päätös oman laudan hankkimisesta oli valmis ja heti sen suppailun jälkeen tilasinkin omani. Siskon lauta on suht pitkä ja kapea, itselleni halusin leveämmän laudan ja sen myös hankin.

Lauta on ollut käytössä nyt vajaa pari viikkoa ja suppailtu on paljon. Lisäksi nuorempi tyttäreni ihastui myös lajiin niin, että hankki itse omilla säästöillään myös laudan. Laudat onkin olleet varsinainen myyntihitti, ei löytynyt yhdestäkään Vaasan kivijalkakaupasta enää kohtuuhintaista lautaa ja tilaamallakin alkoi olla toimitusvaikeuksia. Tyttö kuitenkin sai lautansa myös muutamassa päivässä.

Kuten sanottu, oma lautani on suhteellisen leveä ja on hyvä aloittelijalle. Tietysti, jos lajista ihan tosissaan innostuu ja haluaa edetä, jää tämä harrastelautani nopeasti tarpeettomaksi ja nälkä varmasti kasvaa syödessä, mutta ainakin tämä kesä mennään tällä. Tytön lauta on hieman kapeampi, mutta niin on tyttökin pienempi.

SUP-lautailu (Stand Up Paddling) on alunperin Hawaijilta alkunsa saanut hauska surffauksen alkumuoto. Sup-lauta on kuin suuri surffilauta ja niitä on sekä ns kovia, että ilmatäytteisiä. Melomisen on tarkoitus tapahtua seisaaltaan.

SUP-lautailu sopii kaikille ikään ja kuntoon katsomatta. Toki on hyvä olla jonkinlainen kiinnostus veteen ja päällä kannattaa ehdottomasti olla kelluntaliivi ja jalkaremmi lautaan kiinnitettynä. Melat ovat yleensä kelluvia. SUPpailu on aktiivista koko kehon liikuntaa, joka kehittää aerobista kuntoa, lihaskestävyyttä ja tasapainoa. Tasaisella SUP-laudalla voi myös joogata ja tehdä muita voimistelu- ja lihaskuntoharjoitteita tai venytyksiä. Vesi tuo oman mausteensa tasapainoa vaativiin liikkeisiin ja SUPpaus onkin itsessään jo hyvää treeniä keskivartalolle.

KOVA SUP-LAUTA
Kovat SUP-laudat on valmistettu eri materiaalista kuten puusta, lasikuidusta, PVC:stä ja hiilikuidusta laminoimalla. Halvemmat laudat on tehty enimmäkseen muovista, kun taas kalleimmissa on käytetty enimmäkseen hiilikuitua. Kovat laudat uivat hyvin ja ovat pitkäikäisiä sillä niitä voi myös korjata, jos osumia tulee. 

Valitse kova SUP-lauta jos
- olet aktiivinen SUP-lautailija ja teet pitkiä lenkkejä
- asut vesistön läheisyydessä eikä lautaa tarvitse kuljetella paljon
- haluat lähteä aaltoihin SUP-laudallasi

ILMATÄYTTEINEN SUP-LAUTA
Ilmatäytteiset SUP-laudat on rakennettu dropstitch-menetelmällä, jossa laudan kansi ja pohja on sidottu yhteen tuhansilla langoilla laudan sisältä. Kun lauta täytetään riittävällä paineella niin laudasta tulee erittäin tukeva ja se pitää hyvin muotonsa. Korkealaatuisissa laudoissa rakenne on hyvä ja lautoihin voi laittaa riittävän paineen, kun taas halvemmissa laudoissa rakenteeseen ei ole panostettu niin paljon ja pienemmän suosituspaineen ansiosta markettilaudat voivat jäädä hieman ilmapatjamaisiksi.

Valitse ilmatäytteinen SUP-lauta, jos
- matkustat lautasi kanssa paljon tai haluat vaeltaa koskemattomille melontapaikoille
- arvostat laudan pinnan pehmeyttä ja mukavaa tuntumaa esimerkiksi joogatessasi 
- arvostat sitä, että lauta mahtuu pienen tilaan

(https://www.arctictrainers.fi/sup-lautailu/)

Suosittelen SUP-lautailu ehdottomasti ihan kaikille. Mukavaa puuhaa!
Joko sä oot kokeillut?

Kotinurkilta poluille

Tässä kotikulmilla tulee yleensä pysyttyä lähinnä tiellä lenkkeillessä, mutta eksyinpä yhtenä iltana vähän lähipoluille, joita en aiemmin tiennyt olevan olemassakaan. Hyvää maastoa melkein kotiovelta. Kävin ensin päivällä kävelemässä samoilla poluilla ja koska maasto oli niin mukavaa, intouduin illalla lähtemään vielä juoksemaan samalle reitille.

Aivan huikeita maisemia ja periaatteessa saman reitin pääsisi pyörälläkin. Ei siis ole teknisesti mitenkään vaativa maasto polkujuoksunkaan kannalta. Suurimmaksi osaksi menee kuitenkin metsässä ja peltojen reunoilla, joten aivojen tuuletus on taattu. 

Kuten sanottu, tämä maasto oli helppokulkuista eikä ollut varsinkaan kapeita polkuja, seuraavaksi taidan suunnistaa taas jonnekin pidemmälle luontopolulle. 

Miten työmatkaliikunta vaikuttaa työpäivään?

Olin viime viikolla toimistolla muutaman päivän ja teki kyllä hyvää. Jotenkin toimistolla ollessa on enemmän fiilis, että on töissä. Toki kotonakin tekee työpäivän ajan töitä, mutta väkisinkin keskittyminen on erilaista. Toimistopäivien illatkin on olleet ihan erilaisia ja päivät selkeämmin jäsenneltynä työ- ja vapaa-aikaan. Loppuviikon olen taas ollut etänä kotoa, mutta ensi viikolla menen ainakin päiväksi tai pariksi toimistolle.

Työmatkat menin tietysti pyörällä. Kuinkas muutenkaan, kelikin on lämmennyt vihdoin ja alkaa tuntumaan kesältä. Työmatkani on lyhyt, ainoastaan noin viisi kilometriä joten maanantaina kiersin lenkin kautta töihin ja pyöräilyä tuli heti aamusta tuplamatkan verran. Iltapäivällä kun pyöräili vielä kotiin, päivälle tuli aktiivisuutta ihan mukavasti ja koiralenkit päälle.

Tiistaina pyöräilin töihin, heitin repun pukuhuoneeseen ja lähdin vielä tekemään vitosen juoksulenkin. Ai että teki hyvää! Aurinko paistoi ja linnut lauloi. Siitä oli mukava aloitella työpäivä, joka kuluikin yhtä sutjakkaasti, kuin maanantainakin. Lisäksi kun on aamulla vähän sykkinyt, on paljon pirteämpi koko päivän, ihan eri fiilis kuin silloin kun kulkee autolla työmatkat. Saa hyvän happiannoksen heti aamusta.

Kun on aamusta liikkunut ja vähän hengästynytkin, saa samalla hieman buustattua aineenvaihduntaa ja koko päivä sujuu mukavammin. Aina en ole aamuliikunnasta tykännyt, mutta vähitellen olen itseni siihen totuttanut. Nykyisin liikun kaikkein mieluiten aamulla. Energiatasot ovat silloin hyvällä tasolla, olo on yön jäljiltä kevyt ja liikunta vain jotenkin sujuu paremmin. 

Suosittelen kaikkia kokeilemaan, vaikka vain vähitellen. Sitten voi loppupäivän ottaa rennommin, kun liikunta on jo tehty tai mikäpä estää treenaamasta vielä toista kertaa myöhemmin päivällä tai illalla. Kunhan muistaa ottaa väliin kevyempiä päiviä. Aina ei tarvitse eikä saakaan sykkiä sata lasissa vaan keholle pitää antaa aikaa myös palautua. 

Mukavia aamuja liikunnan parissa!