Miten työmatkaliikunta vaikuttaa työpäivään?

Olin viime viikolla toimistolla muutaman päivän ja teki kyllä hyvää. Jotenkin toimistolla ollessa on enemmän fiilis, että on töissä. Toki kotonakin tekee työpäivän ajan töitä, mutta väkisinkin keskittyminen on erilaista. Toimistopäivien illatkin on olleet ihan erilaisia ja päivät selkeämmin jäsenneltynä työ- ja vapaa-aikaan. Loppuviikon olen taas ollut etänä kotoa, mutta ensi viikolla menen ainakin päiväksi tai pariksi toimistolle.

Työmatkat menin tietysti pyörällä. Kuinkas muutenkaan, kelikin on lämmennyt vihdoin ja alkaa tuntumaan kesältä. Työmatkani on lyhyt, ainoastaan noin viisi kilometriä joten maanantaina kiersin lenkin kautta töihin ja pyöräilyä tuli heti aamusta tuplamatkan verran. Iltapäivällä kun pyöräili vielä kotiin, päivälle tuli aktiivisuutta ihan mukavasti ja koiralenkit päälle.

Tiistaina pyöräilin töihin, heitin repun pukuhuoneeseen ja lähdin vielä tekemään vitosen juoksulenkin. Ai että teki hyvää! Aurinko paistoi ja linnut lauloi. Siitä oli mukava aloitella työpäivä, joka kuluikin yhtä sutjakkaasti, kuin maanantainakin. Lisäksi kun on aamulla vähän sykkinyt, on paljon pirteämpi koko päivän, ihan eri fiilis kuin silloin kun kulkee autolla työmatkat. Saa hyvän happiannoksen heti aamusta.

Kun on aamusta liikkunut ja vähän hengästynytkin, saa samalla hieman buustattua aineenvaihduntaa ja koko päivä sujuu mukavammin. Aina en ole aamuliikunnasta tykännyt, mutta vähitellen olen itseni siihen totuttanut. Nykyisin liikun kaikkein mieluiten aamulla. Energiatasot ovat silloin hyvällä tasolla, olo on yön jäljiltä kevyt ja liikunta vain jotenkin sujuu paremmin. 

Suosittelen kaikkia kokeilemaan, vaikka vain vähitellen. Sitten voi loppupäivän ottaa rennommin, kun liikunta on jo tehty tai mikäpä estää treenaamasta vielä toista kertaa myöhemmin päivällä tai illalla. Kunhan muistaa ottaa väliin kevyempiä päiviä. Aina ei tarvitse eikä saakaan sykkiä sata lasissa vaan keholle pitää antaa aikaa myös palautua. 

Mukavia aamuja liikunnan parissa!