torstai 11. maaliskuuta 2021

Miinus viisi kiloa - Miten se tapahtui?

Aikaisemmin jo sivusin aihetta. Olen muutamassa vuodessa kerryttänyt kiitettävästi kiloja, välillä pudottanut vähän, mutta kerryttänyt takaisin pikkuhiljaa. En ole juurikaan kuureja tai pikadieettejä harrastanut enää vuosiin vaan väliaikaisetkin pudotukset pyrkinyt tekemään järkevästi. Jotain on kuitenkin aina puuttunut ja projekti on tyssännyt milloin mistäkin syystä. On saattanut tulla loma, flunssa, kesä, talvi,  milloin mitäkin.

Viimeksi tuli ensin loma ja kun siitä oli palauduttu, alkoi korona ja etätyöt. Mikä loistava tekosyy! En tokikaan etätöiden alkaessa heti heittänyt pyyhettä kehään syömisten osalta vaan se tapahtui pikkuhiljaa. Alkuun meni hyvin, ensimmäisillä etätyöviikoilla kävin lähes joka aamu lenkillä ja jos en aamulla, myöhemmin päivällä sitten. Jumpat ja salit jäivät heti pois koronan pelossa. Ruokailurytmit pysyivät kuitenkin säännöllisinä ja ovat pysyneet oikeastaan koko ajan. Ongelma on ollut välipalat ja vääränlainen ruoka. 

Etätöiden lomassa aloin napostella. Keksiä, karkkia, suklaata, hedelmiä, jäätelöä. Mitä nyt satuin löytämään. Yhtenä päivänä viime keväänä totesin syöneeni kaiken naposteltavan mitä talosta löysin :-) No, ehkä vähän kärjistettynä, mutta pointti lienee selvä. 

Tuli kesä ja sama kaava jatkui, lisäksi kesäloman ajaksi ruokailurytmit muuttuivat. 10-luku vaihtui puntarissa. Syksyllä mietin, että nyt on ryhdistäydyttävä, mutta en vain saanut sitä tehtyä. Siirsin aina seuraavaan maanantaihin. Liikunta kyllä lisääntyi ja alkoi taas kiinnostamaan, mutta lopulta se on aika pieni osa painonpudotusta, jos kaikki muu on retuperällä. 

Loppuvuotta kohti kun mentiin päätin, että nyt saa riittää. Kuppi meni niin sanotusti nurin. Mainitsinkin jo aiemmin, että ei tainnut vuonna 2020 mennä päivääkään ilman karkkia ainakaan etätöiden alettua. Niinpä päätin, että heti joulun jälkeen ryhdistäydyn. Ei siis vuoden vaihteessa tai loppiaisena vaan heti joulusta ja niin myös tein. Uutta vuotta juhlittiin kyllä ilman rajoituksia, mutta ajattelinkin aloituksen olevan ns pehmeä lasku ja kun olin ns urakan aloittanut jo joululta, vuodenvaihteen notkahduksen jälkeen oli helpompi jatkaa. Eihän siinä ollut kuin muutama päivä, mutta aloitus oli joka tapauksessa jo tehty. 



Mitä sitten tein?


Päätin heti alkuun, että lähden matkaan hitaasti, mutta varmasti. En edes halunnut nopeaa pudotustahtia vaan halusin sen tapahtuvan hitaasti, jolloin voin olla varmempi myös tulosten pysymisestä ja uusien tapojen omaksumisesta. Painoa kyllä saa tippumaan nopeastikin ja läskiä toki lähtee, mutta helposti lähtee myös lihasta ja tietysti myös nesteet. Jos enerigavaje on liian iso, ei sitä kukaan jaksa pidemmän päälle ja retkahtamisia tulee ja pudonneet kilot tulevat pian takaisin korkojen kanssa. 

Asiantuntija tai ammattilainen en ole, mutta sen verran olen asiaan perehtynyt ja itsenäisesti tietoa hankkinut plus, muutaman kerran nopeasti laihduttanut, että uskallan ainakin itse noudattaa hankkimiani oppeja. Välillä syklittelen hiilareita (postaus täällä), välillä syön hiilareitakin enemmän. Täysin hiilarittomana en ole ollut missään vaiheessa tai ketoillut. Sanoisin ehkä syöväni hiilihydraattitietoisesti. En myöskään laske makroja tai punnitse ruokia. Kiinnitän huomiota annoskokoihin ja huolehdin siitä, että jokaisella aterialla, välipaloillakin, on proteiinia ja myös (hyvää) rasvaa. 

Aloitin siis joululta, alkuun lähti nestekertymää, jota oli kilojen päälle kerätty ainakin joulun aika. Paino mistä katson varsinaisen pudotuksen alkaneen on 79 kg ja siitä on nyt tultu alaspäin 5 kg painon ollessa nyt 74 kg.  Jos mukaan ottaa painon turvotuksineen, tuohon voi lisätä vielä muutaman kilon, mutta nesteet tulee ja menee, joten jätän ne nyt huomiotta. Nestekertymä ei myöskään lähtenyt päivässä eikä kahdessa ja uuden vuoden tienoilla oli noin 79 kg. Karkeasti siis kahdessa kuukaudessa 5 kg. 

Tämä tapahtui käytännössä tietoisella syömisellä, jota avustetaan sopivalla liikkumisella. Pidän huolen siitä, että syön säännöllisesti. Kaloreita lasken silmämääräisesti siten, että jokaiselle päivälle tulee noin 300-500 kalorin vaje. Viikonloppuisin saatan ottaa vähän löysemmin. Syön säännöllisesti 4 kertaa päivässä ja lisäksi ehkä välipalan tai kaksi varsinkin päivinä, jolloin tulee paljon liikuntaa ja energiavaje alkaa kasvamaan liian suureksi.

Aamulla heti herättyäni teen smoothien ja sen sisällöksi on vakiintunut:
1 dl marjoja 
kourallinen lehtisalaattia
puolikas banaani
puolikas avokado
1 dl proteiinijauhetta
vettä 

Lounaaksi teen usein salaatin eli perussalaattipohja ja lisäksi aamusta jäänyt puolikas avokado ja joku proteiininlähde esim kanaa, tonnikalaa, kalaa, lihaa. Määrälliesti noin kämmenen kokoinen määrä. 

Päivälliseksi tavallista kotiruokaa mitä on tehty muullekin perheelle. Proteiininlähde täytyy siinäkin olla kunnossa ja usein korvaan osan esimerkiksi pastasta lämpimillä vihanneksilla. Kylkeen reilusti salaattia. 

Iltapalaksi sitten joko kaurapuuroa, pari kananmunaa salaatilla, rahkaa tms. Sielläkin huolehdin siitä, että proteiinia löytyy varmasti. Puuroon lorautan tilkan oliiviöljyä. Lisäksi marjoja ja raejuustoa. 

Välipaloina suosin vihanneksia ja pähkinöitä. 

Syömisten lisäksi liikun joka päivä ainakin vähän. Ellei ole juoksu tai jumppapäivä, käyn vähintään pienellä kävelyllä. Avaintekijänä toimii kuitenkin säännöllinen ruokailurytmi ja kohtuulliset annoskoot sekä napostelun poisjääminen. 

Olen tähän nyt varsin tyytyväinen ja tämä perustuu siis vain omakohtaiseen kokemukseen enkä ole alan ammattilainen tai väitä, että tämä sopisi kaikille. Itselleni se kuitenkin sopii ja näin aion jatkaa vielä pitkään. Tarkoituksena löytää lopulta se kultainen keskitie ja tasapaino. Matka jatkuu. 







                                                                Instagram: h_niinahelena

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti


Juhlakävely OSA 2

Postauksen toinen osa keskitty matkan loppuosaan, joka ei enää sujunutkaan niin lennokkasti kuin alku. Kahvittelun jälkeen matka jatkui. Hit...